Sorsaveden saarissa ja Osmajärven rannoilla

Sorsavedellä on paljon pienen pieniä saaria, joihin kyläläiset ovat saaneet vuokraperusteella rakentaa pieniä mökkejä aina 1950-luvulta lähtien. Alusta lähtien mökit ovat olleet vaatimattomia.

Monet saarista ovat niin pieniä, että mökkiläiset ovat joutuneet todella miettimään, miten siellä lomaa vietetään, varsinkin jos veden pinta on ollut korkealla.

Pikkusaaressa perhe pysyi koossa ja vesi oli aina lähellä.

Retkellä Saunasaaressa läntisellä Sorsavedellä.

1930-luvulla oltiin innokkaina retkeilemään vesillä. Lotja on tässä aivan täynnä sorsakoskelaisia ja ollaan Kuivataipaleen kanavassa, joka on jo Kuvansi-järven puolella matkalla kohti Suonenjokea. Tällaisia retkiä järjesti monesti työväenyhdistys.

Sorsavedellä on useita kummallisia saaria ja niissä kummia paikkoja. Yksi suosittu käyntipaikka on Karhunkivet Niittysalossa. Karhunkivet löytyvät Niittysalon pohjoisrannalta vastapäätä pientä Karhusaarta. Tässä vanhassa kuvassa puusto kivien ympärillä on nuorta; nyt siinä kasvaa vankka metsä, joka hieman jopa peittää jyhkeitä kiviä näkymästä.

Sorsaveden jylhimpiä rantoja löytyy Rätylahden kallioiden luota Niittysalosta.

Osmajärvellä

Lähinnä  kylää on Osmajärven Kuurinlahti. Vielä 1960-luvulla Kuurinlahden rannoilla ja Tikanniemessä oli paljon rakennuksia. Kevättulvat saattoivat tehdä olot tukaliksi. Tikanniemen ja mantereen välissä oleva ojanne kaivettiin vasta 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

Maalaismaisemaa Kuurinlahden ja Tikanniemen alueelta noin 1950-luvulta.

Yllä ilmakuva kertoo kesästä 1960-luvulla: Kuurinlahden rannalla seisoo Alatyönvoiman kauppa, edessä on Tikanniemi viljelyksineen ja latoineen, ylhäällä siintelee koulun katto. Nykyistä Kanavatietä ei ole vielä rakennettu. Kuvassa näkyvä tie on yläosastaan nykyään Sorsakoskentietä ja alaosastaan Terästuvantietä.

Liisalan sillan alitse vedet jatkavat solumistaan Osmajärven laajemmille selille ja edelleen Osmajokea pitkin kohti Varkautta; kuvassa siis vasemmalta oikealle. Tämäkin kuva kertoo, miten paljon ennen 1960-lukua pelloilta tehtiin heinää seipäille kuivumaan. Kuvassa keskellä on Vaskon tila Liisalassa.

Osmajärvelläkin on kallioisia rantoja.

Tunnetuin Osmajärven kivilohkare on Osmankivi. Siitä kerrotaan, että se olisi ollut rajakivenä Pähkinäsaaren rauhan jälkeen 1323. Nykyään siitä ei voi löytää rajamerkkejä.

Osmankivi nousee veden pinnasta noin 2,5 metriä. Retkeilijä löytää kiven kartasta Osmajärven keskeltä katsomalla Laakkolanniemen nenästä kaakkoon (melkein kohti Lemmetynniemen nenää). Siellä se kivi mötköttää keskellä järveä. Peruskartassa nimi on Osmakivi.

Osmajärven ja Sorsaveden pintakorkeudet vaihtelevat. Joskus keväisin tulee tulvia, jotka näkyvät varsinkin Osmajärven ja Osmajoen rannoilla.

Talvella Osmajärvi tarjoaa värikkäitä iltaruskoja ja luistavia jäitä luistelijoille.