.

Sorsakosken keskustaa ennen muinoin

Alla kuvassa (ja yllä) näkyy kylämme ydinkeskustaa sellaisena kuin se oli 1920 - 1930 -lukujen tienoilla. Tehdasrakennuksista hahmottuvat vanha Hackmanin aterintehdas, sen edessä olevat vaatimattomat varastorakennukset sekä työkaluosasto, joka sijaitsee kosken toisella puolella. Vasemmalla virran rannalla seisova rakennus oli yleinen sauna ja pesutupa, rakennettu 1913. Vastarannalla näkyvät varastomakasiinit ja kaupparakennus. Edessä näkyy Taivalmäkeä, jossa on vain muutamia taloja ja mökkejä. Haringinlahden kartanon rakennuksia pilkottaa kuvan oikeassa ylälaidassa.

Tämä lienee vanhin kuva Sorsakosken keskustasta. Iso rakennus on Hackman & Co:n saha varastoineen. Vasemmalla oleva talo on Hackmanin kauppahuone vanhassa asussaan. Saha paloi 1897, minkä jälkeen Hackman-yhtiö aloitti metalliteollisuuden kehittämisen Sorsakoskella. Kaupan vierestä tuleva tie johtaa sillalle, joka silloin sijaitsi sahan päädyn luona. Kuvan ottaja on seisonut Taivalmäen rinteellä. Kuva on niin vanha, että sen yläosa on vaurioitunut. Siellä pitäisi näkyä metsäinen rinne.

Tehtaan vanhin osa sijaitsee kosken partaalla lähellä siltaa, suurinpiirtein entisen sahan kohdalla. Hienotaetuotanto oli aloitettu jo 1891. Sahan palon aikoihin metallipuolella oli noin 30 työntekijää. Aikojen myötä tätä rakennusta on korotettu; tässä kuvassa on varhainen, matala rakennus.

Kosken länsirannalla seisoi Hackman-yhtiön kaupparakennus lähellä tehdasta ja siltaa. Se on purettu ja nyt siitä kohdasta Sorsakoskentie nousee vanhalle kylälle. Myös sillan paikka on muuttunut; kuvassa vasemmalle päin.

Yhtiön kauppaa lähellä olivat laivalaituri ja tavaravarastot, joista toinen on yhä paikallaan. Se tunnetaan nykyään paloaseman talona. Kuvassa höyrylaiva Sorsakoski odottaa matkustavaisia. Kuva on noin 1910-luvulta.

Kaupan edessä näkyy veneiden kohdalla pieni silta, jota myöten saattoi kävellä vastarannalle. Kuvassa ei näy varsinainen, liikenteelle tarkoitettu silta. Pikkusillan kupeessa näkyy osa patoluukuista, joilla hallittiin virtausta koskessa. Kuva ennen 1920-lukua.

Kuvassa uitetaan tukkeja Sorsakosken yläpadolla eli lähellä vanhaa tehdasrakennusta. Kuvassa näkyy kosken ylittävä silta, sen takana mylly ja työkaluosaston pääty. Vasemmalla pilkottaa hieman kaupan nurkkaa.

Kosken yläpato oli tärkeä, koska sen kautta saatiin kosken virtauksesta voimaa tehtaalle. Hihnavälitteisesti voima siirtyi jokaiselle hiomakonelle, jotka seisoivat työsalissa vanhassa aterintehtaassa. Vesi oli ohjattu kahta putkea myöten; niiden alkupäät ovat kuvassa näkyvien luukkuryhmien kohdilla miesten molemmin puolin. Siihen väliin jäi betoninen ränni tukinuittoa varten. Kahden pienen turbiinin voimalla sähköä saatiin kylälle ja tehtaalle jo 1911  -  ei aina, vaan tarkoin säännöstellen kellonaikojen mukaan.

Yllä sama paikka kuvattuna 1940-luvun puolivälissä. Vanhan sillan kohdalle rakennettiin 1943 uusi silta ja Sorsakosken toinen voimalaitos, Ylä-Sorsa, ja sen vedenottoluukut, jotka on piilotettu kuvassa näkyvään luukkuhuoneeseen. Ylä-Sorsassakin vesi kulkee putkessa maan alla voimalaitoksen turbiineihin. Ylävoimalaitos sijaitsee työkaluosaston vieressä hieman alempana kuin kuvan rakennukset.

Tämä kuva kertoo ylävoimalaitoksen maanalaisesta ympäristöstä. Miehet seisovat tyhjennetyssä turbiinipesässä 1980-luvun alussa kunnostustöiden yhteydessä. Vesi syöksyy normaalitilanteessa katsojan suunnasta kohti vaaleaa seinämää, josta vesi jatkaa alaspäin itse turbiiniin. Sorsaveden ja Osmajärven korkeusero on 18 m ja tällä välillä on siis kaksi pientä voimalaitosta.

Kuva yllä on otettu paloaseman tornista. Vasemmassa alakulmassa on sillalla seisova luukkuhuone, sen takana näkyy sekä vanhaa että uudempaa tehdasta ja vanhoja varastoja aidan takana. Tukkien uitto on juuri meneillään. Sillan mutka havaitaan myös selvästi. Sillan poskessa näkyy risukasa, joka on haravoitu virrasta padon edestä, jotta roska ei menisi sähkölaitoksen turbiiniin.

Tässä kuvassa keskellä näkyvä pieni valkoinen rakennus on tehtaan pääportti/ruokala. Sen takana näkyy tummana Seurala. Kuvat ovat 1950-luvulta.

Tehtaan edustalla, Sorsakoskentiellä, on pieni rakennus aivan tien vieressä. Aikoinaan se palveli pääportin talona ja työntekijöiden ruokalana. Pääportti on kuvassa avoinna rakennuksesta heti vasemmalle. Nykyään tämä rakennus on nimeltään Koskentupa, eläkeläisyhdistyksen toimintatila.

Tehtaan suurimpien rakennusten näkymä on sekin aikojen saatossa muuttunut. Tässä kuvassa on 1960-luvun pakkaamon pääty. Nykyinen Fiskarsin tehtaan etusivu on tätä vielä pitempi, eli siihen on jatkoksi rakennnettu ns. maisemakonttori 1960-luvun lopussa, kun vanha konttorirakennus oli palanut.

Tehtaan maisemakonttorin päädyssä on komea teräsreliefi, joka heijastelee ympäristön muuttuvia valoja ja näkyy jokaiselle ohikulkijalle. Muistitietona on jäänyt ajatus, että tuotesuunnittelija Adolf Babel olisi suunnitellut tämän reliefin.

Yllä kosken rannalta otettu kuva vastarannasta, joka on Taivalmäkeä kosken itäpuolella. Rannalla seisoneista taloista kaksi ensimmäistä on purettu. Vaaleana, kuusten luona seisova 'kellotalo' on edelleen olemassa. Rannalla oleva talo oli alkujaan tehty sahan ja tehtaan työntekijöiden ruokatuvaksi. Myöhemmin se toimi asuintalona. Siitä on jäljellä peruskivet aivan veden partaalla.

Tässä kuvassa tehdasta on laajennettu ja kauppa on purettu. Takana näkyy ns. vanha kylä, joka on rakennettu melkein kokonaan ruutukaavan mukaiseksi. Ensimmäiset talot saivat tonttinsa vuoden 1935 jälkeen, kun yhtiö antoi alueen rakennettavaksi. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy vaalea talo, joka oli ensin sairastupa, sitten konttori.

Sairastupa oli Lystmetsässä, aivan keskustassa, nykyisen laajennetun tehtaan kohdalla. Alla kuva sairaalassa hoidetuista lapsista, noin 1920 - 1930. Sairastuvan palvelut siirtyivät myöhemmin laajennettuun sauna-pesularakennukseen. Vanha sairastupa palveli myöhemmin yhtiön konttorina, laajennettuna ja korjattuna, mutta se paloi 1968.

Sauna-pesutupa (1913 - 1988) sijaitsi nykyisen Lehtoniementien kohdalla aivan keskustassa kosken rannalla. Talo palveli kyläläisiä monissa asioissa: yleinen sauna, pesutupa, lääkärin vastaanotto, hammaslääkäri ja neuvola. Purettu 1988.

Laajempi kuva Sorsakosken kylän keskustasta; vasemmalla vanha asuinalue, keskellä koski ja tehdasalue, oikealla valkoisena uusi koulurakennus 1950-luvulta. Siitä vielä oikealla olisi ns. uusi asuinalue (Kotisuo ja Liisala) ja Osmajärvi.

Haringinlahden kartano on historiallisesti se alku, josta kylän monimuotoinen historiakin saa alkunsa. Ensin oli laaja maaomistus (Haringinlahden, Liisalan ja Marttilan tilat) ja sen mukana koskiomistus, sitten seurasi kosken käyttö mylly- ja sahatoimintaan (1780-luvulta alkaen) sekä myöhemmin metalliteollisuuteen.

Nykyään nimitämme vanhaksi kouluksi Taivalmäellä seisovaa koulua, joka on rakennettu 1923. Tässä koulurakennuksessa oli luokkien lisäksi opettajien asunnot. Enemmän kuvia koulurakennuksista sivulla Kouluasioita.

Varhainen kuva Taivalmäellä sijainneesta talosta taustana Sorsavettä. Vielä 1920-luvulla asuntojen ympäristöt olivat hyvin puuttomia; lampaat, siat, lehmät ja hevoset söivät nousevat puuntaimet. Kuvassa oikealla olevan mökin takana virtaa koski.


Seurala

Seurala, kylätalo, sijaitsee kylän keskustassa. Ennen sitä kutsuttiin tehtaan juhlasaliksi, sen omisti silloin Hackmanin yhtiö. Hirsinen talo on siirretty Oravikoskelta tähän 1903. Talo on rakennettu yhtiön väenkokouksia, juhlia ja työntekijöiden harrastustoimintaa sekä mm. sanomalehtien lukua varten. Talon ulkonäkö on vuosikymmenten saatossa muuttunut monta kertaa. Yhtiö luopui omistuksestaan 1991. Sen jälkeen Seurala on ollut paikallisten yhdistysten, lähinnä kyläyhdistyksen omistuksessa.

1940-luvulla Seuralan edessä oli pitkä katettu terassi ja yläkerrokseen on rakennettu asuntoja. Asunnot olivat tehtaan työntekijöille. Sodan jälkeen vallitsi kova asuntopula.

Seuralan tienoo 1950-luvulla: edessä aukeaa kiikkukenttä ja hevosmies vetää kärrillä vettä työnjohtajien asunnoille, kuten kuvan teksti kertoo. Monessa asunnossa ei tuolloin ollut ns. juoksevaa vettä - mutta juoksihan hepo.


Yläpytinki eli Pohjanhovi oli kylän ensimmäinen asunnoiksi tarkoitettu kerrostalo. Siinä oli 10 asuntoa. Purettu 1970-luvulla.

Kosken rannalta, vastapäätä paloasemaa, otetussa kuvassa ovat ylimpinä ns. ylätuvat, jotka olivat yhtiön työntekijöilleen rakentamia asuintaloja. Niitä oli kolme. Niihin kuului pihapiirin vajat sekä tässä rannan töyräässä sijainneet kellarit. Kellareita oli aikoinaan useita kymmeniä ja ne ulottuivat kauas koskenniskan viereiselle rantueelle. Ylätuvat on purettu 1980-luvun alussa.

Yllä kylän näkymää virran varrelta 1970-luvulta. Kuva on otettu nykyisen veneiden laskupaikan kohdalta. Vastarannalla seisoivat vielä silloin ns. ylätuvat ja yläpytinki varastokoppeineen, jotka kaikki nyt on purettu. Niiden paikalla on nykyään omakoti- ja rivitaloja.

Yhtiön kerhotalo sijaitsi kosken länsipuolella. Se paloi 1993. Kerhotalo oli johtoportaan ja sen vieraiden kokoontumisiin tarkoitettu rakennus. Työntekijöillä ei sinne ollut asiaa.

Kerhotalo kuvattuna vuonna 1989.

Yllä kuvassa näkyy alaverstas (rakennettu 1911), alavoimalaitos (rakennettu 1937) ja sen pato. Vesialue, joka kuvassa näkyy padon takana, sai savolaiseen tapaan mairittelevan nimen Välimeri. Ylälaidassa näkyy hämärästi nykyinen Villa Hackman, alkujaan tehtaanjohtajan asunto.

Tässä 1970-luvun ilmakuvassa näkyy selkeästi muutamia historiaan jääneitä rakenteita. Kosken rannalla (oikealla) olevassa katoksessa olivat ns. pitkät liiterit. Niissä säilytettiin ja kuivattiin polttopuita tehdasta sekä asukkaita varten. Niistä vasemmalle oleva vaalea talo oli yleinen sauna. Tämän alapuolella näkyvä vaalea, iso talo oli yhtiön työntekijöille rakentama "yläpytinki". Kuvassa keskellä näkyvät aukeat kedot ovat nyt pientalojen täyttämiä.

Kuvan vasemmassa yläkulmassa pilkottaa Osmajärveä ja oikeassa alakulmassa Sorsavettä. Oikeassa yläkulmassa näkyy muutamia Liisalan omakotitaloja.

Vertailuun edellisen kanssa voimme asettaa tämän ilmakuvan vuodelta 2018. Siinä edessä kaartuu Sorsakoskentie ja kuvan keskelle jää Kiertotien nykyiset asuintalot. Niiden yläpuolella kaartuu Sorsakosken virta, joka hiukan näkyy puiden takana sinisenä (se siis juoksee kuvan oikeasta laidasta vasempaan). Ylhäällä vasemmalla näkyy koulu, sen edessä Taivalmäen asuintalot ja niistä oikealle Putkitien teollisuusalueen tehtaat, kuten Metos Oy Ab.

Yllä kuva kylän pääteiden risteyksestä 1960-luvulta; Koskentie on kuvassa poikittain ja Sorsakoskentie hiukan pystyssä. Etualalla on kirkko, ylhäällä keskellä on Seurala, sen takana tehdasalue. Seuralasta vasemmalle näkyy muutamia taloja, jotka on purettu 1970- ja 1980-luvuilla. Seuralasta oikealle on kiikkukenttä, jonka ympärille on istutettu pikkupuita. Nykyään siinä on Fiskarsin paikoitusalue.

Lääkärin talo 1940-luvulta.

Työväentaloa rakennettiin talkoilla 1938. Se sijaitsee kylän itäpuolella Terästuvantiellä, lähellä Osmajärven rantaa. Talon nimi on muuttunut Terästuvaksi.

Terästupa nykyisin omalla rinteellään. Talon nimi tulee siitä, että paikallinen metallin ammattiosasto oli suuresti mukana talon myöhemmissä omistussuhteissa.

Liisalan ja Kotisuon asuinalueita alettiin rakentaa 1950-luvulta alkaen. Liisalan rannat ovat Osmajärven puolta.

Sorsakosken entinen kirkko; rakennettu 1961 ja purettu 2019. Kirkosta on jäljellä puistomainen muistelualue ja kellotapuli, joka soittelee lauantaisin kello 18.