Sorsakosken tehtailta tuotteita maailmalle

Hackmanin Sorsakosken tehtaalta lähti monenlaisia tuotteita maailmalle. Kuvissa esitettyjen lisäksi tuotteina olivat mm. piikkilankasakset  (Venäjälle I maailmansotaan), ammusten hylsyt (II maailmansotaan), puukot, linkkuveitset, keritsimet ja muut työkalut, sokeripihdit ja keittiö- ja tarjoiluvälineet, tiehöylien terät.

Ruokailuvälineiden valmistuksessa on monia eri vaiheita. Yllä kuvattuihin tauluihin on koottu niistä muutamia.

Monen kokoisia soppakauhoja.

Aterimet olivat Hackmanin Sorsakosken tuotannon kulmakivi. Muutamia sarjoja tehtiin luu- tai muovipäisinä. Myös vientiin tehtiin erikoissarjoja, joita Suomessa ei myyty ollenkaan.

1930- ja 1940-lukujen suosikkituotteet.

Ruokailuvälineitä oli useita sarjoja vuosikymmenten mittaan. Yllä Scandia-sarjaa, jossa oli uritetut päät.

Savonia-sarja oli ostavan yleisön suosikki. Kaikki tykkäävät jopa käytetyistä Savonia-ruokailuvälineistä: suun mukaista, vaikka ei jäätelöä olisikaan tarjolla.

Käteviä keittiöveitsiä sarjasta 'Saara'.

Pitempiä veitsiä ammattilasille.

Vanhan ajan sokerileikkureilla pienennettiin sokeripaloja - aikoinaan sikeritopasta, sitten sokeripaloista.

Kestäviä työkaluja. Aluksi näitä temmejä ja muita työkaluja tehtiin puupäisinä, myöhemmin muovipäisinä.

Puukot olivat Sorsakosken perustuotteita. Tässä kuvassa oikealla on pistinpuukko tuppineen, vasemmalla tuntematon puukko.

Sorsakosken puukkoja: vasemmalla linkkuveitset, joiden alkuhistoria menee Viipurin lähelle Nurmen tehtaalle. Keskellä Tapio Wirkkalan suunnittelemia puukkoja ja oikealla ns. Muonapuukko, jonka suunnitteli sorsakoskelainen Veikko Aliklaavu.

Alkuaikojen valmistettuihin työkaluihin kuuluivat mm. piikkilankasakset, piikit, puukot ja linkkuveitset. Myöhemminkin tehtiin erikoispuukkoja, kuten yllä kuvattuja "sotapuukkoja" 1970-luvun alussa.

Pesualtaita ruostumattomasta teräksestä. Näiden tuotanto alkoi Sorsakoskella ensimmäisenä Suomessa 1930-luvulla.

Kestävät kottikärryt moneen käyttöön.

Sankoja ja kauhoja suurkeittiöiden tarpeisiin, lähinnä ulkomaille vientiin. Myös Suomen puolustusvoimat hankkivat terästuotteita kasarmeille kuten teräsmukeja, yms.

Kahvipannuja teräksestä; Columbo.

Painekattiloita alumiinista.

Tilatankit odottavat myyntiin pääsyä.

Suuri lämmönvaihdin lähti Ouluun 1980-luvulla.

Lämmönvaihtimien ja meijereille tilattujen kermatankkien sisälle rakennettiin lämpökierukat, jotka kuljettivat sopivaa lämpöä kuhunkin prosessiin.

Prosessiosaston tuotteet, isot säiliöt ja lämmönvaihtimet, olivat todella isoja.

Tämän sivun kuvista suurin osa on peräisin Hackman & Co -yhtiön kuva-arkistosta.

Tässä on linkki Matti Kassilan ohjaamaan lyhytelokuvaan "Sorsakosken aterimet ja kattilat syntyivät lattarien ja boogien tahdissa". Se kertoo aterinten työvaiheista tehtaalla vuonna 1958. Filmi on säilössä Ylen Elävässä arkistossa.

Tässä lyhyt teksti, jonka Yle on liittänyt aiheeseen:

Viipurilaisen Hackmanin kauppahuone aloitti toimintansa Leppävirran Sorsakoskella 1800-luvun alussa. Yhtiö hankki tuolloin paikkakunnalta teollisuustontin, jolla sijaitsi saha, mylly ja tiilitehdas. Viipurin liepeillä aloitettu Hackmanin aterintuotanto siirrettiin kokonaan Sorsakosken aterintehtaaseen 1890-luvulla. Sahan palon jälkeen yhtiö keskittyi kokonaan metalliteollisuuteen. Ruostumaton teräs tuli kuvaan 1920-luvulla. Tuotanto laajeni mm. kattiloihin ja muihin keittiövälineisiin 1950-luvulla. Sorsakosken tehdas paloi vuonna 2002 ja rakennettiin melkein kokonaan uudelleen. Hackmanin ruokailu- ja keittiövälinetuotanto siirtyi erinäisten omistajamuutosten jälkeen vuonna 2007 Fiskars-konsernille.

Korjauksena ylläolevaan: 1) Hackmanin alkutoiminta ei alkanut "teollisuustontista", vaan suurmaatilasta. 2) Tulipalossa 2002 ei tuhoutunut melkein koko tehdas, vaan kattilaosaston hallista noin kolmannes. Muut tehdasalueen rakennukset säilyivät entisellään.

Luo kotisivut ilmaiseksi!