.

Kuvia Hackman & Co:n Sorsakosken tehtaalta ja työpaikoilta

Hackmanin tehdasaluetta

Alla kuvassa näkyy Hackmanin Sorsakosken tehtaan rakennuksia noin 1930 - 1940 väliseltä ajalta. iso tehdasrakennus rakennettiin palaneen sahan tilalle 1890-luvun viimeisinä vuosina. Vanha tehdas on tässä jo korotettu katoltaan tasakorkuiseksi. Sen takana on vinottain mustakattoinen työkaluosasto (rak. 1908). Näiden välistä Sorsakosken vedet putoavat nykyäänkin matkallaan kohti Osmajärveä.

Kuvassa vasemmalla näkyy kaksi varastoa ja valkoisena Hackmanin kaupparakennus. Sen edessä on silta. Keskellä ylhäällä pilkottaa yhtiön kerhotalo, joka paloi 1996. Tehtaan edessä on varastot, halkopinoja, korkea muuntajakoppi ja yleinen tie. Ylhäällä keskellä näkyy tehtaan kerhotalon katto.

Kartta nykyisestä Fiskarsin tehdasalueesta, joka ennen vanhaan oli nimeltään Hackman & Co -yhtiön Sorsakosken tehtaat. Hackman & Co lopetti aterintuotannon Sorsakoskella 2001 keväällä. Useiden yrityskauppojen jälkeen Sorsakoskella on alkuperäisestä Hackman-yhtiöstä jäljellä kattilatuotantoa nimellä Fiskars Group.

Tien linjaus ennen tehtaan laajennuksia

Yllä oleva kuva näyttää selkeästi, mistä tie kulki sillalta lähtien itään päin kohti Leppävirran kirkonkylää. Nykyisin siinä on tehdasalueen uudempia osia ja tie kiertää kauempaa.

Yllä kuvassa on alaverstas ja kuohuva koski sen vieressä. Alaverstas oli tehtaan yksi osa. Pitkänomainen kouru oli tukkien uittamista varten. Koski kuohui näin valtoimenaan ennen kuin tähän alaverstaan naapuriin rakennettiin Sorsakosken ensimmäinen voimalaitos, Ala-Sorsa, vuonna 1937.

Tehtaalla

Tehtaan työläisiä kuvattuina vuonna 1916.

Tehtaan työväkeä 1930-luvulla kokoontuneena yhteiskuvaan sillalle vanhan tehdasrakennuksen päädyn luo.

Tehtaan työläisiä vuonna 1933.

Työkaluosastolla

Työkaluosastolla valmistettiin ne suunnittelijoiden piirustusten mukaiset muotit eli "työkalut", joilla tuotteet yksittäiskappaleina saatiin heijapajassa ja prässissä muotoiltua tuotteen aihioiksi kuumasta teräksestä.

Heikki Kokko sorvin ääressä 1916. Sorvit olivat tärkeitä koneita muottikappaleita tehtäessä.

Juho Reinikainen työkaluosastolta viilauskoneella 1978.

Kopiojyrsimillä työskentelyä työkaluosastolla. Kopiojyrsin oli nykyajan keksintö metallityön helpottamiseen. Jyrsimellä tehtiin ne muotit eli "työkalut", joilla aterimet prässissä muotoiltiin. Kuvat yllä 1970-luvulta.

Prässäysosastolla ja heijapajassa

Heija eli heijari oli vastapainon avulla rakennettu vasaraiskuri, jonka ylä- ja alapuolet muodostuivat toisiinsa sopivista muoteista, esim. veitsen muotista. Näitä muotteja sanottiin "työkaluiksi". Alkuaikoina heija sai voimansa kosken vedestä hihnavälitteisenä. Näin kerrotaan Sorsakoski, kylä tehtaan varjossa -kirjassa: " Heijapajassa kuumat teräskappaleet heijattiin veitsiaihioiksi. Kun työkalun yläpuolisko iski valtavalla voimalla alempaa puoliskoa vasten, pusertui väliin jäävä tahdasmainen teräs muotin onteloon ja täytti sen kokonaan."

Heijapajassa oli jo 1940-luvulla ilmavasarakoneet eli paineilman voimalla toimivat vasarat apukoneina. Tämänkin vasarakoneen käyttäjälle saattoi sanoa: Tao rautaa, kun se on kuumaa. Oikealla istuva työntekijä kuumensi teräskappaleen ja ojensi sen pihdeillä koneenkäyttäjälle, joka laittoi sen alamuotin päälle. Jalkapainimella säätäen hän sai vasaran voimakkasti iskemään ylhäältä muotin toisen puoliskon. Näin syntyi ruokailuvälineen alkumuoto eli aihio.

Rässikone eli prässäyskone 1954. Näin voimakkaalla koneella tehtiin jo kylmäprässäystä.

Haarukan alkutaivalta prässikoneessa, joka tekee ns. muotopuristusta. Sitten seurasi paljon hiontaa, ennen kuin haarukka pääsi suuhun.

Uudempien aikojen prässikone käytössä; vuosikymmenten saatossa koneiden voima suureni. Työnjohtaja tarkkailee haarukoiden laatua. Kuva noin vuodelta 1973.

Hionta- ja kiillotusosasto

Smirkeli- eli hiontasali työläisineen 1920-luvulla. Seinillä ja katossa roikkuvat levyt ovat hiontalaikkoja.

Tälle osastolle annettiin nimi merklausosasto. Merklaus tai merlaus oli yksi vaihe hionnassa. Kuva 1950-luvulta.

Hienotaeosastoa 1950-luvulla. Hienotae tarkoitti lähinnä ruokailuvälineitä.

Liimausosastolla valmistettiin isot hiontalaikat siihen kuntoon, että niillä saatiin hyvää jälkeä. Laikan pintaan liimattiin nahkavyö, liima-aineessa oli mukana muita aineita, jotka edistivät hionnassa. Kuva on 1950-luvulta.

Kiillotus eli savonkielellä liippaus oli tärkeä vaihe ruokailuvälineiden teossa. Tätä osastoa sanottiin liippikopiksi.

Kiillotuskoneita hienotaeosastolla 1950-luvulla.

Muita osastoja

Niklaamo 1920-luvulla. Tämä työtila oli todennäköisesti tehdasrakennuksen alimmassa kerroksessa. Niklausta tehtiin tehtaan alkuaikoina, kun aterimet valmistettiin hiiliteräksestä. Myöhemmin käytössä ollut ruostumaton teräs ei tarvitse niklausta.

Hackman Sorsakoski, tuttu leima aterimissa. Tuotteiden leimausta tehtiin 1950-luvulla ns. sähkökynällä. Näin jokaiseen tuotteeseen tuli tehtaan nimi.

Touhulaksi nimitettiin korjausosastoa, jonka pienehkö rakennus sijaitsi aivan tehdasalueen keskellä. Touhula on purettu 1970-luvulla.

Sota-aikana tehtaalla valmistettiin ammusten hylsyjä. Naisia oli silloin paljon töissä. Tässä sorvataan tykin hylsyn kantaa. Myöhemmin hylsyjen valmistusta jatkettiin perustetussa hylsytehtaassa.

Työntekijöillä oli huilihetki 1930-luvulla. Kuvassa näkyvät laatikot eivät ole lopullisia pakkauslaatikoita vaan joidenkin työvälineiden siirtelyyn tarkoitettuja.

Aterinten hopeointivaihe oli seisomatyötä 1930-luvulla.

Tarvittiin hyvät työvalot, jotta tuotteiden lopputarkastus onnistui. Kuva on 1930-luvulta.

Naiset tekivät tarkastus- ja pakkaustyötä. Kuva 1970-luvulta. Liukuhihnan takana sijaitsi varasto.

Tuotteita pakattiin 1970-luvulla pyörivän tason edessä. Kuvassa johtaja Viktor Sergejeff (vas.) esittelee vieraalleen pakkaamoa ja uutta pakkaamon pyörivää lajittelupöytää.

Kattiloitakin tehdään

Vetoprässillä tehtiin painekattiloita alumiinista. Tässä on menossa ns. syvävetotekniikka, jolla metalli saatiin virumaan kattilan reunoiksi. Jokainen perheenäiti 1950-luvulla halusi painekattilan keittiöönsä. Myös nykyään Fiskarsin kattilat tehdään periaatteessa syvävetona, vaikkakin automatisoidussa tehtaassa Sorsakoskella.

Kattilan pohjaa juotetaan kiinni, kuva vuodelta 1980.

Kattiloiden teossa oli mukana työkone, jota kutsuttiin "Sputnikiksi". Se oli monivaiheinen kiillotuskone, joka kiillotti kattilaa milloin sisäpuolelta, milloin ulkopuolelta. Kuva on 1970-luvulta.

Kattiloita valmistuu nykyään Sorsakoskella  -  ja niin niitä valmistui 1980-luvullakin kuvan olosuhteissa. Kuvassa on pistehitsaus menossa; kattiloihin kiinnitettiin esim. kahvoja pistehitsaamalla.

Levyosastolla

Levyosastoa 1930-luvulla. Osastoa kutsuttiin myös nimellä peltiosasto.

Levyosasto 1940-luvulla. Tässä salissa oli puupalasista tehty lattia.

Putkitehtaalla

Sorsakosken tehtaaseen liittyi 1960-luvulla putkitehtaan rakennus. Putkitehdas sijaitsi kylän etelälaidalla, nykyisen Putkitien päässä. Nykyisin siinä toimii Sorsakosken Konepaja.

 Putkien teossa on kysymys siitä, miten metallilevystä tehdään tilaajan mittojen mukainen putki. Metallilevyn laatu oli tärkeä asia: ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet olivat kysyttyjä.

Putkitehdas teki kaikenkokoisia putkia teollisuudelle. Mukana oli myös vaikeampia tuotteita, kuten kuvassa näkyvät ns. käyrät. 

Hackman-yhtiön palveluksessa olleita työntekijöitä

Tehtaanjohtajan palvelusväkeä 1910-luvulla.

Yhtiön kerhotalon henkilökuntaa. Kuva noin 1930-luvun loppupuolelta.

Yhtiön konttorin työntekijöitä 1920-luvulta.

Haringinlahden kartanon työntekijöitä 1940.

Haringinlahden kartanon työväkeä, navettatyössä olleita. Oikealla Veikko Karvonen, Rosa Tuomainen, Lyyti Tiitinen, Hilma Kankkunen ja Hanna Tolonen.

Tehtaan tuotannon laajetessa 1970-luvulla tarvittiin toimistoonkin uutta väkeä. Tässä kuvassa on joukko toimistotyöntekijöitä eli "konttorin naisia" 1980-luvulta.