Sillat Sorsakoskella

Silta kosken niskalla

Yllä on vanhin kuva sillan tienoosta. Maisema on tehtaan luota ylävirtaan päin. Kuva on irrotettu postikortista, joka oli lähetetty vuonna 1905  -  mutta kenelle? Siitä ei ole tietoa. Postikortin teksti oli käsinkirjoitettu saksaksi.

Seuraava silta samalla kohdalla oli valkoisilla kaiteilla varustettu. Sen edestä lähti tukkiränni ja kaksi vesiputkea tehtaalle päin antamaan vesivoimaa. Näiden putkien alkupäässä olleet patoluukut näkyvät kuvassa uittajien molemmin puolin.

Yllä kuva samasta sillasta. Siinä näkyy taustalla vanhan tehdasrakennuksen pääty, vasemmalla mylly ja sen edessä pino halkoja rannalla. Halkoja tarvittiin mm. höyrylaiva Sorskoskea varten. Oikealla muuntajakopin edessä näkyy vinssilaite, jolla saatiin painavia tavaroita laivasta rannalle tai päinvastoin. Tuotteita kuljetettiin kesäisin laivalla Suonenjoelle. Sieltä taas tuli kaikenlaista tarviketta Sorsakoskelle, mm. tehtaan hiomakivet olivat ennen vanhaan tuontitavaraa.

Yllä kuvassa samaa Sorsakosken aluetta, mutta uudempi silta, joka tuli rakennettavaksi 1943 tehdyn yläpadon uuden voimalaitoksen myötä. Sillan tienoota hallitsee valkoinen luukkuhuone, jonka sisältä säädetään voimalaitokselle virtaavan veden tasoa. Kuvassa on vielä mukana oikealla näkyvä entinen ruokatupa; tässä vaiheessa se oli asumiskäytössä ja myöhemmin purettu.

Sama silta kuvattuna hieman lähempää. Sorsakoskelaiset sanovat, että heillä on Euroopan lyhyin silta, jossa on mutka. Tässä mutka hieman erottuu ennen luukkuhuonetta. Muut rakennukset ovat työkaluosasto ja vanha aterintehdas. Työkaluosaston päädyssä on vuosiluku 1909 raameissaan edelleen luettavana.

Nykyinen silta ja sen tienoo talviasussaan. Nykysilta (rakennettu noin 1980) on sen verran iso, ettei sen takana oleva vanha silta näy kuvassa. Vanha silta on kevyenliikenteen väylänä.

Sorsakosken silta-alue nyt. Vasemmalla ns. paloasema torneineen, taustalla "varsatalli" eli entinen päiväkoti ja oikealla voimalaitoksen luukkuhuone.

Koskentien silta alaverstaan kohdalla

Koskentie kulki aikoinaan hyvin läheltä alaverstasta ja ylitti siitä kosken. Yläkuvassa katsotaan kosken ylävirtaan päin kohti alaverstaan rakennusta ja sen vierellä kulkevaa siltaa. Tukkilaiset poseerasivat joskus ennen vuotta 1923. Nääs uittotyötä helpottava tukkiränni rakennettiin tähän rantueelle vuonna 1923.

Samasta kohdasta otettu kuva kertoo, että uusittu silta on saanut kiviperustukset ja tukkien uittoränni on rakennettu melko suureksi systeemiksi.

Tässä kuvassa katsotaan padolta alajuoksulle päin. Tämä oli sillan yksi vaihe ennen betonisillan rakentamista.

Uusi "välivaiheen" betonisilta loistelee valkoisena kosken yläpuolella alaverstaan kohdalla. Kuva on otettu padon päältä. Tämä silta palvelee nykyää kevyenliikenteen väylänä.

Tässä kuvassa on vasemmalla nykyinen uusi silta, joka on rakennettu 1972 Koskentielle. Sen vieressä on entisestä sillasta tehty kevyenliikenteen väylä.

Silta Välimeren yli - tehtaan takana

Tässä yllä on vanha kuva pienestä jalankulkijoiden sillasta, joka oli aikoinaan tehtaan takana Välimeren kapealla kohdalla. Maisemasta tehtiin silloin oikein postikortti.

Liisalan silta

Liisalan silta sijaitsee kylän itälaidalla. Se vie yli Osmajärven kapeasta salmesta. Alla molemmissa kuvissa on vanha silta, jonka silta-arkut oli päällystetty hirsillä. Ensimmäinen silta rakennettiin 1949 ja se oli lähinnä tarkoitettu hevosvetoisille ajoneuvoille. Seuraava silta oli valmis 1962; sitä korjattiin 1990. Kuvassa koivutukkien uittoa.

Vanhat kuvat Liisalan sillasta ovat noin 1950-luvun alusta; takana on Liisalan asuinaluetta, johon myöhemmin rakennettiin uusia omakotitaloja 1950-luvulla.

Tässä kuvassa on edelleen Liisalan vanha silta, mutta taustalle on jo noussut paljon omakotitaloja.

Uusi Liisalan silta kaartuu komeasti salmen ylitse. Silta valmistui 2010. Tästä veneilijä pääsee etenemään Osmajärvelle.

Tervauunin silta

Kun siltaa ruvettiin uusimaan, asennettiin sillan alle vedenkulkua varten tällainen "rumpuputki".

Uusi Tervauunin silta näytti tältä heti valmistumisen jälkeen. Tervauuni -nimi tulee siitä, että tällä tienoolla poltettiin aikoinaan tervaa.

Nyt sillalta voi katsella Niskalammelle päin. Niskalammen rannalla näkyvät Putkitien teollisuualueen reunimmaiset rakennukset. Lammen rannat ovat vahvasti soistuneet.

Lemmensilta

Lemmensiltana tunnettiin kävelysilta, joka yhdisti aikoinaan takana näkyvän Koskenniemen ja Kuurinlahden toisen puoleisen rannan. Myöhemmin silta on purettu.

Haltunlammen silta

Haltunlammen silta semmoisena kuin se on ollut joitakin vuosikymmeniä sitten - eli hyvässä kunnossa. Nykyään kunto ei ole häävi. Haltunlampi sijaitsee pari kilometriä länteen kylän keskustasta.

      Tämä kuva kertoo, millainen retkikohteena suosittu Haltunlammen silta oikeasti oli.  Seikkailurikasta retkeilyä!